Työmarkkinasanasto

Sanasto selventää tärkeitä käsitteitä työelämässä.

Mitä tarkoittaa ansiosidonnainen päiväraha, entä lisätyö tai ylempi toimihenkilö?

Laatimastamme listasta löydät helposti selityksiä käsitteille, jotka saattavat olla sinulle vielä vieraita.

  • AVIn työsuojelun vastuualueet huolehtivat työsuojelun alueellisesta valvonnasta ja ohjauksesta.

  • Työntekijöiden etu- ja palvelujärjestö työmarkkinoilla.

  • Ilmoittaa, kuinka paljon palkkaa erilaisine lisineen on ansaittu tietyn ajanjakson aikana.

  • Palkkaan suhteutettu päiväraha esimerkiksi työttömyyden kohdatessa. Vain työttömyyskassan jäsenille.

  • Peruspalkka lisineen ennen veroja.

  • Hätätyötä voidaan teettää, kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen, eikä työtä ole mahdollista siirtää suoritettavaksi myöhempänä ajankohtana. Hätätyön teettämiseen ei tarvita työntekijän suostumusta.

  • Suhdeluku, joka ilmaisee jonkin suureen, esimerkiksi palkkojen muutosta ajankohdasta toiseen.

  • Keskitetyissä ratkaisuissa sovittu palkankorotuserä, jonka käytöstä sovitaan liittokohtaisesti tai yrityskohtaisesti.

  • Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö, joka neuvottelee akavalaisten julkisella sektorilla (kunta, valtio, kirkko, yliopistot) työskentelevien virkaehtosopimukset.

  • Sopimus, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus jonkun kanssa, joka harjoittaa määrätynlaista työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa.

  • Suomessa lakkoja ja työnantajan toimeepanemia työsulkuja kutsutaan laittomiksi, mikäli ne rikkovat voimassa olevan työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta.

  • Työntekijöiden työtaisteluoikeus kuuluu länsimaisen demokratian perusoikeuksiin. Suomi on ratifioinut YK:n erityisjärjestön, Kansainvälisen Työjärjestö ILO:n, työntekijöiden perusoikeudet määrittävät yleissopimukset. Lakon aikana ei tehdä lakonalaisia työtehtäviä. Lakko voidaan kohdistaa tietylle toimialalle, yksittäisin yrityksiin, henkilöstöryhmiin tai tiettyihin tehtäviin. Työnantaja ei voi edellyttää, että lakkoon osallistumisesta tulee ilmoittaa esimerkiksi esimiehille. Lakko edellyttää työtaisteluvaroituksen jättämistä kahta viikkoa ennen työnseisausta valtakunnansovittelijalle.

  • Lakkoavustus on liiton maksama korvaus lakon takia ansiotuloa vaille jääneille jäsenille.

  • Työtaisteluilmoituksessa eli lakkovaroituksessa on ilmoitettava täsmällisesti lakkorajat eli mitä toimialaa, yrityksiä tai tehtäviä lakko koskee.

  • Lakkovahti valvoo lakon toteutumista ja kehottaa kaikkia lakonalaiseen työhön pyrkiviä poistumaan työpaikalta. Lakkovahti jakaa tietoa työpaikan edessä ja seuraa työnantajien toimia. Lakkovahti on järjestön edustaja ja itsekin lakkolainen.

  • Jos neuvotteluissa ei saavuteta yhteisymmärrystä, eikä tulosta saavuteta, työntekijäpuolen on mahdollista katkaista neuvottelut ja aloittaa työtaistelutoimet. Niihin ryhtyminen edellyttää työtaisteluilmoituksen eli lakkovaroituksen jättämistä valtakunnansovittelijalle kahta viikkoa ennen painostustoimien alkamista. Sovittelulaki edellyttää lakkovaroitukselta tarkkaa muotoa. Siinä on ilmoitettava täsmällisesti lakon alkamisaika, laajuus ja lakkorajat.

  • Ammattiliiton ja työnantajaliiton neuvottelema ja sopima palkkaratkaisu. YTN neuvottelee ylempien toimihenkilöiden sopimukset yksityisellä sektorilla.

  • Alan työ- tai virkaehtosopimuksessa tai henkilökohtaisesti sovitut kokemuksesta, työn vaativuudesta, olosuhteista tai muusta johtuvat lisät.

  • Lisätyötä on säännöllinen (7,5h) ylittävä työ, joka ei ole vielä ylityötä.

  • Ensisijainen työntekijöiden edustaja, jonka palkansaajat valitsevat työehtosopimusten määräysten perusteella.

  • Luottamusvaltuutettu voidaan valita silloin, jos henkilöstöryhmällä ei ole työehtosopimuksen (TES) nojalla valittua luottamusmiestä.

  • ks. kohta Yhteistoiminta.

  • palkka verojen, työeläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun jälkeen.

  • Neuvottelutulos edellyttää sopijaosapuolien hallintojen hyväksymistä ennenkuin se astuu voimaan.

  • Neuvottelukierroksella ensimmäisenä solmittu työ- ja virkaehtosopimus

  • Korvaus tehdystä työstä ja työhön käytetystä ajasta.

  • Sopimuskauden aikana tapahtunut ansioiden nousun ja sopimuskorotusten välinen erotus

  • Ilmoittavat kunkin alan vähimmäispalkat

  • Sopimusalalla tai yrityksessä noudatettavat palkkausperiaatteet ja -määräykset

  • Yleinen työajanlyhennysohjelma, joka aloitettiin vuonna 1984 ja jossa kohdistui usealle vuodelle sadan tunnin työajan lyhennys. Työajan lyhennyksen malleista on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa aloittain.

  • Sitova kirjaus työehtosopimuksessa määriteltyjen palkankorotusten toteuttamisesta, jos sopimukseen ei päästä paikallisesti.

  • Perustuslain suojelema toimenpide, jolla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Mielenilmaus voidaan kohdistaa esimerkiksi hallituksen tai eduskunnan päätöksiä vastaan. Se ei kohdistu voimassaolevia työehtosopimuksia tai työsuhteen ehtoja vastaan.

  • Kaikille palkansaajille sovitaan suhteellisesti yhtä suuret korotukset.

  • Palkan ostokyky

  • Henkilö, joka tekee työriidan alaista työtä ilman työlupaa. Rikkuri voidaan erottaa liiton jäsenyydestä

  • Lain mukaan työntekijä ei saa ilmaista työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia työsuhteen aikana. Salassapitosopimuksella tai yksittäisellä salassapitoehdolla pyritään yleensä joko laajentamaan salassa pidettävien asioiden määrää tai jatkamaan salassapidon voimassaoloaikaa.

  • Palkankorotuksesta sovitaan muodossa á senttiä, vähintään kuitenkin b prosenttia

  • Pyritään korottamaan muita enemmän matalimpia palkkoja

  • Mikäli neuvotteluissa ei saada ratkaisua aikaan ennen työehtosopimuksen voimassaolon päättymistä, alkaa sopimukseton tila. Tällöin myös työrauhavelvoite päättyy.

  • Tulopoliittisen tai keskitetyn ratkaisun yhteydessä sovitut sosiaali- tai työlainsäädännön uudistukset.

  • Työriidan sovittelijan tekemä esitys työriidan osapuolille työriidan ratkaisemiseksi.

  • Sopimuskaudella käytävä neuvottelu siitä, johtavatko muuttuneet olosuhteet muutoksiin sopimuksessa.

  • Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia työnantajia, jotka työllistävät yli 30 henkilöä, laatimaan yhdessä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelman.

  • Luottamusmiehellä on oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisestä työntekijästä tämän suostumuksella tai työntekijäryhmästä, silloin kun on aihetta epäillä palkkasyrjintää sukupuolen perusteella.

  • Työnantajan velvollisuus huolehtia, että alihankkijat noudattavat lakeja ja sopimuksia.

  • Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimus talous-, tulonjako- ja sosiaalipoliittisista toimista. Tupoja oli voimassa 1969 – 2007 välisenä aikana. Monet nykyisin itsestään selvät etuudet sovittu ensimmäistä kertaa tupoissa (esim. lomaltapaluuraha 1972 ja talviloma 1977).

  • Henkilön, henkilöryhmän tai yrityksen tulokseen sidottu palkka.

  • Työsopimuslain mukaan irtisanominen näillä perusteilla on mahdollista vain, jos työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei saa irtisanoa, jos työntekijä voidaan siirtää tai kouluttaa toisiin tehtäviin.

  • Sopimuksettomassa tilassa työehtosopimuksen työsuhde-ehdot pysyvät jälkivaikutuksella voimassa. Vanhan työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan, kunnes uusi työehtosopimus on saatu sovituksi.

  • Alakohtainen sopimus, jossa sovitaan alan työehdoista. YTN:llä on noin 30 valtakunnallista sekä talokohtaista työehtosopimusta teollisuudessa sekä liikenne- ja palvelualoilla.

  • Työtaistelun aikana poikkeuksellisessa yksittäistapauksessa voidaan myöntää työnantajan perustellusta kirjallisesta anomuksesta erillisen työlupa jollekin työpaikalle, vaikka työriita muutoin koskisikin sitä. Työluvan saanut ei ole rikkuri.

  • Silloin kun työehtosopimusta noudatetaan työehtosopimuslain nojalla, siihen liittyy velvoittava työrauhavelvoite. Työehtosopimuksen voimassa ollessa kaikki kyseiseen työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä.

  • Työsulku on työnantajien työtaistelutoimenpide. Työsulku tarkoittaa sitä, että työnantajaliitto kieltää työn tekemisen joissain jäsenyrityksissään. Työnantajan toimeenpanema työsulku on samalla lailla työtaistelutoimenpide kuin työntekijöiden lakkokin. Työsulusta on ilmoitettava vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle kahta viikkoa ennen työsulun toteuttamista.

  • Työnantajan edustaja työsuojelun yhteistoiminnassa.

  • Henkilöstön edustaja työsuojelun yhteistoiminnassa.

  • On jaettu aluehallintovirastossa viiteen työsuojelun vastuualueeseen. Työsuojelun vastuualueilla valvoo alueellisesti työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista. Valvonnan lisäksi annamme ohjeita ja neuvoja työn terveyteen ja turvallisuuteen sekä työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä.

  • Työtaistelu on työntekijän lainsäädännössä taattu oikeus puolustaa ja valvoa etujaan. Työtaistelujen toteuttamismuotoja ovat mm. ylityökielto, vapaa-ajalla työasioissa matkustamisen kielto, ulosmarssit sekä lakko.

  • Käsittelee työehto- ja virkaehtosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta johtuvat riita-asiat ja työrauharikkomukset. Lisäksi työtuomioistuin ratkaisee muutoksenhakutuomioistuimena työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksistä tehdyt valitukset ja työneuvoston eräissä poikkeuslupa-asioissa antamista ratkaisuista tehdyt valitukset. Työtuomioistuin on edellä todetuissa asioissa ainoa toimivaltainen tuomioistuin. Sen tuomioihin ei voida hakea muutosta, vaan ne ovat lopullisia ja heti täytäntöönpantavissa. Kuitenkin korkein oikeus voi purkaa työtuomioistuimen tuomion samoin edellytyksin kuin muidenkin tuomioistuinten tuomiot. Työtuomioistuin ei käsittele kaikkia työoikeudellisia riitoja. Työnantajan ja työntekijän välisestä työsopimuksesta aiheutuvat riidat käsitellään asianomaisessa käräjäoikeudessa. Virkasuhteisten vastaavat riidat käsitellään hallinto-oikeudessa.

  • Kiellon aikana ei matkusteta työasioissa vapaa-aikana, vaan matkustaminen tapahtuu säännöllisenä työaikana. Kielto ei koske kodin ja pääasiallisen työpaikan välisiä matkoja.

  • Julkisten alojen työehtosopimus, jossa sovitaan alan työehdoista. Akavalaisten julkisen sektorin jäsenten osalta sopijaosapuolena toimii Julkisalan korkeakoulutettujen neuvottelujärjestö JUKO.

  • Perustuu yhteistoimintalakiin. YT-lakia sovelletaan niihin yrityksiin, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä. YT-lain tarkoituksena on edistää henkilöstön ja työnantajan välistä yhteistoimintaa siten, että työntekijöillä olisi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työtään ja työpaikan työoloja koskeviin asioihin.

  • Sopimuksessa sovittu sentti-, euro- tai prosenttimuotoinen palkkojen korotus, joka maksetaan kaikille sopimuksen piiriin kuuluville.

  • Työehtosopimuksen yleissitovuuteen vaikuttaa sekä järjestäytyneiden (eli liittoon kuuluvien) työnantajien että järjestäytyneiden työntekijöiden määrä. Yleissitovaksi vahvistetaan työehtosopimukset, jotka katsotaan edustaviksi. Tärkeä arviointikriteeri tällöin on, kuinka iso osa alan työntekijöistä on työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön alainen yleissitovuuslautakunta. Kun työehtosopimus on yleissitova kaikkien sopimusalalla olevien työnantajien tulee noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimusten määräykset ovat vähimmäismääräyksiä.

  • Toimii asiantuntija-, esihenkilö-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Ylemmän toimihenkilön työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Ylemmän toimihenkilön työtehtävät edellyttävät korkeaa koulutusta tai työkokemuksen tuomia vastaavia tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Korkealla koulutuksella tarkoitetaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulutusta tai niihin verrattavissa/rinnastettavissa (esim. ennen ammattikorkeakoulutusta suoritetut insinööritutkinnot, HSO-tutkinnot yms.) olevaa koulutusta. Ylempi toimihenkilö ei toimi yrityksen ylimmässä johdossa. Toimiminen ylempien toimihenkilöiden esimiehenä ei sulje henkilöä ylempien toimihenkilöiden käsitteen ulkopuolelle.

  • Sovitun työajan ylittävä esimiehen pyynnöstä tehtävä työ, joka on korvattava tekijälleen.

  • Painostustoimi, joka voidaan julistaa tietylle toimialalle, yritykseen tai henkilöstöryhmään. Kiellon aikana tehdään ainoastaan säännöllinen työaika, ei ylitöitä, eikä liukumia kasvateta kiellon aikana. Kielto on laillinen, koska ylitöistä säännöllisen työajan ulkopuolella on muutoinkin oikeus kieltäytyä.

  • Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. Vastaa yksityisellä sektorilla ylempien toimihenkilöiden neuvottelu- ja sopimustoiminnasta. Solmii työehtosopimuksia valtakunnallisesti työnantajaliittojen kanssa, minkä lisäksi tekee myös yrityskohtaisia sopimuksia. Jäseninä on 19 liittoa, joiden kautta YTN edustaa yli 176 000 asiantuntija- ja esihenkilötyötä tekevää eri toimialoilla.

Lue lisää työmarkkina sanastoa löydät täältä.

Perustietoja työmarkkinajärjestelmästä Suomessa löydät Suomi.fi-verkkopalvelusta.